Lähetin cv:ni ja motivation letterini opettajalleni, joka sitten lähetti ne kaikkien hakemukset sitten eteenpäin eräälle saksalaiselle hotelliketjulle (joka ymmärtääkseni tekee yhteistyötä meidän koulun kanssa).

Olikohan joku viikko tai kaksi niin tuli ilmoitus, että kaikki hakijat pääsivät haastatteluun. Jännitin sitä ihan kauheasti ihan turhaan. Haastattelu oli suomeksi ja tuntui enemmänkin lämminhenkiseltä rupattelulta kuin työhaastattelulta. 

Pari viikkoa haastattelun jälkeen sähköposti saapui (ja huomasin sen vasta pari päivää myöhässä kun tajusin katsoa roskaposti-kansioon) ja parin päivän sisällä lähetin takaisin sähköpostia, jossa kyselin kaiken maailman kysymyksiä ja laitoin mukaan myös työharjoittelusopimuksen. Kun melkein kahteen viikkoon ei kuulunut mitään vastausta, laitoin uuden sähköpostin. Kyselin, että olihan sähköpostini varmasti saapunut heille jne. Vastaus tuli saman päivän aikana ja selvisi, että sopimuksen allekirjoittamisen kanssa vain oli ollut pieniä viiveitä. Iso kivi vierähti silloin kyllä sydämeltäni. 

Koska kaikki tuntui menevän aivan liian helposti, niin tietysti matkaan tuli mutkia. Kävin yhtenä päivänä juttelemassa kv-koordinaattorimme kanssa vaihtoon liittyvistä asioista ja mainitsin samalla sen harjoittelupaikkani nimen. Kv-koordinaattori sitten ilmoitti, että hän ei mielellään minua siihen hotelliin päästäisi harjoitteluun. Syynä tähän oli se, että viime vuonna siellä oli jo ollut opiskelija harjoittelussa ja he eivät kai olleet pitäneet sopimuksesta kiinni yms. Hän kuitenkin pyysi minua tulemaan takaisin kunhan sain sen sopparin heiltä takaisin. Noh, minä tietysti olin silloin kipeänä ja laitoin sen hänelle sähköpostilla. Mitään ei vähään aikaan kuulunut, kunnes rupesin perään kyselemään. Selvisi, että kv-koordinaattori oli laittanut sinne Saksan päähän nyt sähköpostia että onko mahdollista vaihtaa toiseen ketjun hotelliin tai vaihtaa vaikka siellä sitä johtoa. Vastausta ei kuitenkaan moneen viikkoon kuulunut. Monta viikkoa kyselin että oliko kuulunut mitään, mutta joka kerta vastaus oli sama; ei ollut kuulunut takaisin mitään. Lopulta tuli viestiä ja sain tietää ilouutisen; harjoittelupaikkani vaihtui. Saman päivän sisällä sopparit kolahtivatkin sähköpostiin ja pääsin innoissani jatkamaan paperisotaa. Myöhemmin kuulin, etteivät he olleet kauheasti iloinneet kv-koordinaattorini uutisista että minulle tulisi etsiä uusi harjoittelupaikka..

5. Paperisotaa

Kun sopparit tulivat paperisenakin versiona postissa alkoikin sitten ihan kunnollinen mylläkkä. Sain lisää papereita täyteltäväksi ja tietoja piti täyttää mobility onlineen. Välillä ärsytti, koska piti täyttää täysin samat paperit kun vaihtopapereissakin. Piti kirjoittaa uutta motivation letteriä, hakea erasmus-apurahaa ja metsästää allekirjoituksia. En välttämättä olisi selvinnyt tästä ellei opiskelijaneuvojamme ja kv-koordinaattorimme olisi auttaneet. Pommitin heitä kyllä aika usein sähköposteilla, joten on ihme etteivät he menettäneet hermojaan. Viimeiset paperit sain valmiiksi itse asiassa tänään, joten nyt odottelen vain tietoa muutamasta tentistä sekä Erasmus-tuista.

Lisäjuttuja

Näiden kaikkien juttujen lisäksi olen vielä lähetellyt sähköpostia eestaas Saksaan, käynyt yhden kurssin Saksaa (joka ei onneksi ole pakollinen, sillä päätin loppumetreille jättää kurssin kesken...), hankkinut allekirjoituksia ihan jumalattomasti, laittanut sähköpostia Saksaan erääseen terveyskeskukseen (koska tarvitsen tuberkuloositodistuksen Etelä-Koreaa varten) sekä hankkinut alivuokralaisen soluasuntooni. Tietysti olen myös hankkinut lentolipun Saksaan (lennän 30.päivä tätä kuuta!!) ja junalipun Helsinkiin.

Nyt alkaa jo kyllä pikkuhiljaa jännittämään, tuntuu että nyt vasta alan tajuamaan etten tule takaisin Suomeen kunnes vasta joulukuussa.