Alotan kirjottamisen ja parin lauseen jälkeen en enää saa kirjotettuu yhtään enempää. Tuntuu kuin kaikki motivaatio kirjottaa ois vaan kadonnut. Rakastan kirjottamista ja oon jopa hieman riippuvainen siitä, mutta välillä tää on vaikeeta.
Kirjottamista ei helpota yhtään se, että elämässä ei kauheesti oo tällä hetkellä muuta kun koulunkäynti, ens viikolla olevat finalsit ja päivien laskeminen Suomessa vietettävään jouluun. Sopeutuminen tänne ei oo muuttunut yhtään helpommaksi ja vaikka koulussa löytyy ihmisiä joille jutella, ei vapaa-ajalta tälläsiä ihmisiä löydy. Tätä pientä yksinäisyyttä kuitenkin onneks helpottaa viikon päästä tapahtuva reissu Tukholmaan saksalaisen kaverin kanssa ja suomalaisten kavereiden tuleminen tännepäin maailmaa tammikuussa.
Miulla on edelleen luonnoksissa kirjotus kuukauden (vai kahden?) takaisesta Liègen reissusta, mutta en oo jotenkin saanu sitä vieläkään kirjotettua loppuun. Ehkä se vielä ilmestyy tänne ajallaan. Siihen asti yrittäkää, jos täällä ketään enää on edes jäljellä lukemassa, kestää miun epäsäännöllisen postaustahdin kanssa.
