Ennen minulla oli perinteenä jokaisen vuoden lopussa kirjoittaa vuosikatsaus. Perinne jatkui jopa huimat 2 vuotta! Vuoden 2017 löytää täältä ja vuoden 2018 täältä. Kuitenkin vuosi 2019 tuli ja meni ja blogi jäi unholaan. Mutta nyt olen päättänyt palauttaa tämän hienon perinteen jälleen, vaikka tämä vuosi ei olekkaan ollut mitä kiinnostavin.
Aloitetaan listalla, joka miulla on ollut tähän mennessä jokaisen vuosikatsauksen alussa:
- Lensin lentokoneella 0 kertaa
- Näin 0 uutta maata
- Kävin 1 uudessa kaupungissa (Turku, en ymmärrä miten en ollut aiemmin vielä käynyt)
- Kirjoitin 1 uuden blogipostauksen (tätä en laske mukaan)
- Muutin 1 kerran (tällä kertaa vain Kuopion sisäisesti)
- Vietin aivan liian monta tuntia miettien mitä haluan tehdä elämälläni
- Rikoin 1 luun kehossani (vasemmasta nilkasta ulkokehräksen)
- Hankin aivan liian monta kasvia (viimeisimpien laskujen mukaan omistan tällä hetkellä 37 kasvia)
- Olin karanteenissa kerran (testituloksien odottelun takia, tulos oli lopulta tottakai negatiivinen)
- Värjäsin hiukset vain kerran (mutta tällä hetkellä harkinnassa hiusten vaalentaminen ja värjääminen jollakin shokeeraavalla värillä)
- Ja kaikista suurin saavutukseni: Sain valmiiksi yhden opinnäytetyön
Vuoden suurin tapahtuma oli kyllä oikeasti varmaan opinnäytetyön valmiiksi saaminen (josta sain arvosanan 3 välillä 1-5) ja valmistuminen. Tämän lisäksi minut irtisanottiin ensimmäistä kertaa elämässäni (koeajalla, kiitos koronan vaikutuksen hotellialaan. Myöhemmin he tarjosivat minulle työtä vielä takaisin, mutta kieltäydyin koska olin jo löytänyt uuden mukavamman työn) sekä myös olin yksin ensiavussa ensimmäistä kertaa koskaan (kiitos liukkaiden kelien ja oman huolimattomuuteni).
 |
| Tässä minä linkuttelen menemään |
Ensimmäiset 1,5 kuukautta tästä vuodesta vietin aikalailla vain kotona, sillä kävelykeppien kanssa käveleminen oli erittäin vaikeaa ja väsyttävää. Miulla saattoi kestää joskus jopa tunti päästä kotoa keskustaan (josta siis asuin vain 500 metrin päässä...) ja ulkona vietetyn päivän jälkeen käsiä sekä nilkkaa jomotti enemmän kuin koskaan. Tänä aikana Netflix, ruokakaupan kotiintilaus sekä turhautuminen olivat erittäin tuttuja.
Sairasloman viimeinkin loputtua oli korona jo eksynyt Suomeen ja matkailuala alkanut kärsimään. Joten päivää ennen töihin paluuta sainkin sitten puhelun, että töihin ei tarvitse palata. Kaikki muut oli lomautettu, mutta minä olin ikävä kyllä vielä koeajalla ja lähtö tuli. Mutta ei sinänsä kyllä haitannut, koska olin ajatellut irtisanoutumista jo niin kauan toksisen työilmapiirin takia. Ja pari kuukautta myöhemmin sain kuitenkin jo uuden työpaikan, jossa viihdyn todella hyvin! ☺️
Tää vuosi oli toisinaan todella vaikea ja toisinaan aika vain tuntui liukuvan ilman että sitä huomasikaan. Vuoden loppu on kuitenkin ollut äärimmäisen vaikea, sillä rakkaalla kissallani alkoi olla terveysongelmia ja on suuri mahdollisuus että joudun lopettamaan hänet 😢.
Mites teidän muiden koronavuosi 2020?
